MITÄ RATKAISUKESKEINEN TYÖELÄMÄVALMENNUS ON JA EI OLe

Olet ehkä kuullut valmennuksesta tai coachingista. Koska markkinoilla on monenlaisia versioita samasta palvelusta, avaan alla tarkemmin, mitä valmennus minun kanssani tarkoittaa ja minkälaisiin valmennusperiaatteisiin olen sitoutunut. Seuraava postaus on silkkaa asiaa ja auttaa toivottavasti hahmottamaan, miten valmennus eroaa esimerkiksi mentoroinnista, terapiasta ja konsultoinnista.

Ratkaisukeskeisen valmennuksen tarkoituksena on edistää valmennettavan omaa ajattelua ja viedä valmennettavaa kohti hänen asettamaansa tavoitetta. Valmennus tukee ja auttaa tunnistamaan valmennettavan omia voimavaroja ja pyrkii pitkäkestoiseen, ihmisestä itsestään lähtevään muutokseen.

Valmennuksen taustalla on usko siihen, että jokainen ihminen on oman elämänsä asiantuntija, joka saattaa kuitenkin tarvita apua asiantuntemuksensa hyödyntämiseen. Valmennuksessa hyödynnetään kysymyksiä, keskustelua, tehtäviä ja kotitehtäviä tavoitteen edistämiseksi. Valmentaja ei siis ratkaise ongelmia tai ehdota valmiita ratkaisuja vaan tukee ihmistä löytämään omat ratkaisunsa.

Missä asioissa valmennuksesta voi olla apua?

Ratkaisukeskeisen valmennuksen avulla voi kehittää työelämätaitoja tasavertaisen ihmisen ohjauksessa. Valmennus voi auttaa esimerkiksi:

• ajanhallinnassa

• omien vahvuuksien tunnistamisessa

• uran käännekohdassa

• esihenkilötyön tai johtamisen kysymyksissä

• konfliktitilanteiden ratkaisussa

• jaksamisen haasteissa

• riittävän hyvän työpanoksen tunnistamisessa

• luovuuden herättämisessä 

• jumiutuneen tilanteen purkamisessa

Miten ratkaisukeskeinen valmennus eroaa terapiasta, konsultoinnista ja mentoroinnista

• Ratkaisukeskeinen valmennus eroaa psykoterapiasta siinä, että terapiassa otetaan kantaa ihmisen psykologiaan ja persoonallisuuden rakennuspalikoihin, kun taas valmennus keskittyy rajattuun tavoitteeseen ihmisen työkontekstissa. Terapeutti on terveydenhuollon ammattilainen ja terpiasuhde voidaan nähdä myös hoitosuhteena. Valmentaja ja valmennettava ovat keskenään tasavertaisia eikä heidän välillään ole hoitosuhdetta. 

• Ratkaisukeskeinen valmennus eroaa konsultoinnista siinä, että valmentaja ei anna asiakkaalle valmiita vastauksia vaan pyrkii tukemaan asiakkaan omaa ajattelua. 

• Ratkaisukeskeinen valmennus eroaa mentoroinnista siinä, että valmentaja ei tyypillisesti ole saman alan edustaja kuin valmennettava eikä pyri siirtämään omia taitojaan valmennettavalle.

Kahdeksan eettistä ohjenuoraa, joita noudatan valmennuksissani

• Valmentaja uskoo valmennettavan omiin voimavaroihin ja kykyyn löytää ratkaisut valmentajan avulla.

• Kaiken työskentelyn perustana on luottamus. Valmennus on luottamuksellista eikä valmentaja jaa valmennuksessa käsiteltyjä asioita kenellekään ellei valmennettavan ja tämän työnantajan kanssa toisin sovita. Valmentaja ei säilytä mitään valmennettavan henkilötietoihin yhdistettäviä muistiinpanoja. 

• Valmentajan ja valmennettavan välillä on ammatillinen suhde, jossa kunnioitetaan molemmin puolin fyysisiä ja psyykkisiä rajoja ja itsemääräämisoikeutta. 

• Valmennus lähtee aina valmennettavan tarpeesta ja valmennettava voi muuttaa tavoitettaan valmennuksen aikana halutessaan. 

• Valmentaja määrittelee oman osaamisensa rajat ja ohjaa valmennettavan tarvittaessa muiden asiantuntijoiden, esimerkiksi terapeutin luo.

• Valmentajalla on velvollisuus tehdä ilmoitus viranomaiselle, jos on riski siihen, että valmennettava voi vahingoittaa itseään tai muita.

• Valmennuksen tulokset ovat riippuvaisia valmennettavan omasta oppimisesta ja työstä, jota valmentaja on tukenut.

• Valmentaja keskustelee valmennettavan kanssa mahdollisista eturistiriidoista valmennusprosessin aluksi ja sen aikana.